Menu
Maahanmuuttajaoppilaiden määrä kasvaa Suomessa. Maahanmuuttajaoppilaiden kotoutumisen onnistuminen edellyttää, että he saavat tehokasta toisen kielen koulutusta. Isäntämaan kielen oppimisen ansiosta maahanmuuttajaoppilaat voivat kommunikoida toveriensa ja opettajiensa kanssa, heillä on paremmat mahdollisuudet oppia yhtenäisluokissa tai ‑kouluissa ja edetä korkean asteen koulutukseen, he ymmärtävät oikeutensa yhteisössä ja heidän työsaantimahdollisuutensa monipuolistuvat.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan valitettavasti kuitenkin vain vajaa kolmannes Suomeen muuttaneista puhuu suomea tai ruotsia erinomaisesti. Lisäksi maahanmuuttajaoppilaat ja muut oppilaat ovat Suomessa enimmäkseen erillään toisistaan ja maahanmuuttajaoppilaiden ja muiden oppilaiden välinen ero hyvinvoinnissa ja PISA-tuloksissa on OECD-maiden suurimpia (OECD, 2018).
REDIT-hanke kehitettiin vastaamaan Suomessa asuvien maahanmuuttajalasten tarpeisiin, koska maahanmuuttajilla on mielestämme oikeus laadukkaaseen koulutukseen ja he voivat vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa myönteisesti. Hankkeemme tavoitteena on siksi luoda kielen oppimispeli maahanmuuttajaoppilaiden suomen tai ruotsin kielen oppimisen tukemiseksi.
Digitaalisia oppimispelejä on käytetty moniin tarkoituksiin, kuten parantamaan kielten oppimista, motivaatiota ja itseluottamusta. Pelien avulla oppilas saa välitöntä palautetta, opetusta voidaan eriyttää ja oppilaat voivat harjoitella kohdekieltä turvallisessa ympäristössä.
REDIT-peli Sprok kehitetään käyttäjäkeskeisen suunnittelun avulla. Menetelmässä varmistetaan kohderyhmien tarpeisiin vastaaminen ottamalla heidät mukaan prosessiin. Suunnittelussa otetaan huomioon myös kulttuuri- ja kielitietoiset menetelmät, jotta voidaan vastata erilaisten oppijoiden tarpeisiin. Pelin varsinainen sisältö on opetussuunnitelman mukainen, joten maahanmuuttajalasten opettajat voivat sisällyttää pelin oppitunteihinsa.
Maahanmuuttajaoppilaiden määrä kasvaa Suomessa. Maahanmuuttajaoppilaiden kotoutumisen onnistuminen edellyttää, että he saavat tehokasta toisen kielen koulutusta. Isäntämaan kielen oppimisen ansiosta maahanmuuttajaoppilaat voivat kommunikoida toveriensa ja opettajiensa kanssa, heillä on paremmat mahdollisuudet oppia yhtenäisluokissa tai ‑kouluissa ja edetä korkean asteen koulutukseen, he ymmärtävät oikeutensa yhteisössä ja heidän työsaantimahdollisuutensa monipuolistuvat.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan valitettavasti kuitenkin vain vajaa kolmannes Suomeen muuttaneista puhuu suomea tai ruotsia erinomaisesti. Lisäksi maahanmuuttajaoppilaat ja muut oppilaat ovat Suomessa enimmäkseen erillään toisistaan ja maahanmuuttajaoppilaiden ja muiden oppilaiden välinen ero hyvinvoinnissa ja PISA-tuloksissa on OECD-maiden suurimpia (OECD, 2018).
REDIT-hanke kehitettiin vastaamaan Suomessa asuvien maahanmuuttajalasten tarpeisiin, koska maahanmuuttajilla on mielestämme oikeus laadukkaaseen koulutukseen ja he voivat vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa myönteisesti. Hankkeemme tavoitteena on siksi luoda kielen oppimispeli maahanmuuttajaoppilaiden suomen tai ruotsin kielen oppimisen tukemiseksi.
Digitaalisia oppimispelejä on käytetty moniin tarkoituksiin, kuten parantamaan kielten oppimista, motivaatiota ja itseluottamusta. Pelien avulla oppilas saa välitöntä palautetta, opetusta voidaan eriyttää ja oppilaat voivat harjoitella kohdekieltä turvallisessa ympäristössä.
REDIT-peli kehitetään käyttäjäkeskeisen suunnittelun avulla. Menetelmässä varmistetaan kohderyhmien tarpeisiin vastaaminen ottamalla heidät mukaan prosessiin. Suunnittelussa otetaan huomioon myös kulttuuri- ja kielitietoiset menetelmät, jotta voidaan vastata erilaisten oppijoiden tarpeisiin. Pelin varsinainen sisältö on opetussuunnitelman mukainen, joten maahanmuuttajalasten opettajat voivat sisällyttää pelin oppitunteihinsa.
